Tuulivoimaenergia perustuu siihen, että tuulen kineettinen energia eli liike-energia muutetaan sähköksi sähkögeneraattorissa, johon liike-energia välitetään tuuliturbiinien pyörivien lapojen välityksellä. Tuuli syntyy, kun epätasaisesti jakautunut auringon lämpösäteily synnyttää paine-eroja, jotka tasaantuvat maan pinnan suuntaisella ilmavirtauksella, jota kutsutaan tuuleksi. Tuuli on siis uusiutuvaa energiaa, joka on peräisin auringon säteilystä.

Tuulivoimaenergian voimakkaan lisääntymisen taustalla on useita tekijöitä. Suomen kansallisesta energia- ja ilmastostrategiassa vuoteen 2030 on linjattu tavoitteeksi uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus. Linjauksen mukaisesti ”Uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että energiajärjestelmä muuttuu hiilineutraaliksi ja perustuu vahvasti uusiutuviin energialähteisiin” (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2020). Lisäksi maailman laajuinen kulutuksen kasvu ja uusiutumattomien energiaresurssien rajallisuus ovat lisänneet tuulivoiman suosiota. Tuulivoima on lähes päästötön ja sitä voidaan tuottaa kotimaisesti, mikä vähentää energiatuontiriippuvuutta. Tuulivoimaa tuotetaan hajautetusti, mikä vähentää suuronnettomuusriskiä ja lisää suomalaisen energiatuotannon huoltovarmuutta. Lisäksi uusi tuulivoimateknologia mahdollista tuulivoimapuistojen pysäytyksen, kun tuulennopeus nousee pidemmäksi aikaa 25–30 m/s. 

Suomalaisissa tutkimuksissa on arvioitu että suomen tuulivoimapotentiaali riittäisi kattamaan koko maan energiantarpeen. Vuoteen 2019 mennessä tuulivoiman osuus on ollut kuitenkin vielä noin 6 % Suomen koko sähköntuotannosta. Fingrid Oyj vastaa Suomen pääjakeluverkon rakentamisesta ja hallinnoinnista. Fingrid on kerännyt tälle sivulle ajantasaista tilastoa Suomen tuulienergiantuotannosta. Uusiutuvat energialähteet kuten tuulivoima ovat laskeneet sähkön hintaa kulutusmarkkinoilla, sillä niiden tuotantokustannukset huomattavasti edullisemmat kuin hiilipohjaisten energialähteiden.

Tutustu Fingrid Oyj:n esittelyvideoon Suomen sähkömarkkinoista:

Suomen tuulivoimahankkeet ovat nähtävissä kartalla seuraavassa osoitteessa www.ethawind.com/suomen-tuulivoimapuistot/

Tuulivoiman suunnittelu ja lupamenettely

Tuulivoiman suunnittelu ja rakentaminen perustuu maankäyttö ja rakennuslaissa (132/1999, MRL) määriteltyyn suunnitelma- ja lupajärjestelmään. Vaikutuksiltaan merkittävät tuulivoimapuistot edellyttävät kaavoitusta tuulivoima alueiden soveltuvuuden tarkastelussa. Tuulivoima-alueita voidaan tarkastella myös kevyemmällä suunnittelutarveratkaisulla, mikä hankealueen vaikutusten voidaan osoittaa olevan vähäiset. Mikäli tuulivoima-alueet osoitetaan kaavoituksella, rakentaminen voidaan aloittaa vasta kun tuulivoimaloille on myönnetty rakennuslupa. Tuulivoimahankkeisiin voidaan soveltaa ympäristövaikutusten arviointi eli YVA menettelyä, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) muutetun liite 1 mukaisesti (126/2019). Tuulivoiman suunnittelu- ja lupaprosessit on kuvattu tarkemmin tämän sivuston materiaaleissa. Nykylainsäädäntö mahdollistaa myös YVA -menettelyn ja kaavoituksen yhdistämisen, mikä tarkoittaa, että molempien prosessien nähtävilläolo, kuulemisvaiheet ja päätöksentekovaiheet toteutetaan samanaikaisesti. Tältä sivulta löytyy Tuulivoima -lehden artikkeli YVA:n ja kaavan yhteismenettelystä. 

Tuulivoiman käyttö ja purku

Nykyisen tuulivoiman käyttöelinkaari on yli 20 vuotta, mutta uudemman sukupolven voimaloiden elinkaaren on arvioitu olevan jopa noin 30 vuotta. Tuulivoimapuistot sijoittuvat usein metsätalousalueille hankealueiden metsäteitä joudutaan usein parantamaan rakentamisen yhteydessä. Toiminnassa oleville tuulivoimapuistoissa suoritetaan jatkuvasti tutkimuksia ja mittauksia, joilla pyritään kerryttämään tilastoja tuulivoimaloiden vaikutuksista paikallisesti ja alueellisesti. Esimerkiksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on tehnyt linnustovaikutusten seurantaa 2014-2018 aikana tuulivoimapuistojen alueella. Aiheesta on kerrottu lisää tässä Tuulivoima -lehden artikkelissa. Tuulivoiman vaikutuksia tutkitaan myös kansallisella tasolla. Valtioneuvoston yhteishankkeena toteutettiin 2020 valmistunut tutkimushanke, missä selvitettiin, onko tuulivoimaloiden infraäänellä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttivat tutkimuksen monitieteellisenä yhteistyönä. Tältä sivulta löytyy Valtionneuvoston artikkeli tutkimushankkeesta.

Tutustu Valtionneuvoston esittelyvideoon tuulivoimaloiden infraäänien vaikutusten tutkimuksesta:

Useimpien uusien tuulivoimahankkeiden vaikutusten arvioinnin yhteydessä selvitetään myös käyttöelinkaaren loppupään edellyttämät toimenpiteet. Moni tuulivoima-alan hanketoimija sopii, jo maanomistajaneuvottelujen yhteydessä tuulivoimalarakennusten purkamisen menettelyistä. Huomattava osa rakennetun voimalan rakenteista on mahdollista kierrättää eikä esimerkiksi kaikkia muovimateriaaleja tarvitse polttaa kuten tässä Tuulivoima -lehden artikkelissa on kuvattu. Tämän sivun tietomateriaaleissa on lisää tuulivoimaloiden purkamisesta ja kierrätyksestä.

Tälle sivustolle on kerätty materiaaleja tuulivoimasta ja siihen liittyvistä teemoista.