Hyppää pääsisältöön
  • ilmakuva 2
  • ilmakuva 3
  • ilmakuva 4
  • LUMA-aula 2
  • A nopan yläkerta
  • lukion aula
  • opinportaat
Uusi yläkoulu ja lukio

Uusi koulu tarjoaa modernit tilat oppimiselle unohtamatta lämpöä ja kodinomaisuutta

 
Yläkoulun ja lukion kevätlukukausi on lähtenyt hienosti käyntiin uusissa tiloissa.


Haapaveden uusi yläaste ja lukio otettiin käyttöön tammikuun alussa. Sivistysjohtaja Erkki Seitajärvi kertoo kevätlukukauden lähteneen hienosti käyntiin uusissa tiloissa.

- Onhan se ollut mahtavaa aloittaa koulutyö moderneissa tiloissa, sivistysjohtaja tiivistää tunnelmat. Kaksikerroksinen rakennus koostuu neljästä nopasta, joita yhdistää laaja keskusaula ja ruokala. Koulun sydämestä löytyy massiiviset opinportaat, joihin iso osa oppilaista kokoontuu viettämään aikaa oppituntien välillä. Portaat toimivat myös katsomona musiikkiluokasta avautuvalle esiintymislavalle.
 

 
Sivistysjohtaja Erkki Seitajärvi opinportailla.

Uusi koulu tarjoaa oppimis- ja työtilat kaikkiaan 300 yläkoululaiselle, reilulle sadalle lukiolaiselle sekä noin 60 henkilökunnan jäsenelle. Ruokalassa käy syömässä myös parisataa Mäkirinteen alakoulun oppilasta.

Ensimmäinen kuukausi on kulunut uusiin – aiempaa avarampiin ja valoisampiin – tiloihin totutellessa. Opeteltavaa on riittänyt niin opettajilla kuin oppilaillakin. Seitajärven mukaan rakennus edustaa isoa hyppyä eteenpäin sekä opetustilojen että -välineiden suhteen.

- Voi sanoa, että teknologian suhteen hypättiin kerralla 30 vuotta eteenpäin. Kaikista tiloista löytyy esimerkiksi kosketusnäytöt.

Toinen iso ero entiseen on tilojen muunneltavuus.

- Uudessa koulussa on käytössä niin sanottu solurakenne eli reaaliaineilla, kielillä, taito- ja taideaineilla sekä lukiolla on omat solunsa. Jokaisesta solusta löytyy aula, jonka ympärillä on sijoiteltu eri kokoisia luokkia. Tiloja voidaan avata osittain soluaulaan päin tai vaihtoehtoisesti luokkien välillä oppilaiden määrästä riippuen.
 

Koulussa pitää viihtyä

Uuden koulun viihtyvyyteen on kiinnitetty paljon huomiota. Seitajärvi kertoo, että esimerkiksi koulun kengättömyys on saanut paljon kehuja.

- Väki kulkee villasukat jalassa, niin se luo heti sellaisen lämpimän vaikutelman. Kengättömyys vaikuttaa merkittävästi myös siisteystasoon.

Kodinomaisuutta tuodaan esiin myös muilla tavoin. Oleskelutiloista löytyy paljon pehmeitä kalusteita. Valikoima on aiempaa laajempi, joten oppilaat voivat väli- ja hyppytunneilla valita itselleen mieluisat vapaa-ajan vietto- ja työskentelypisteet.

Lukiolaiset ovat olleet erityisen iloisia yhdestä asiasta. Oppilaskunnan ylläpitämä kioski oli yksi toiveista, joka nousi esiin suunnitteluvaiheessa. Se saatiin järjestymään luopumalla suunnitteluvaiheessa yhdestä varastosta, sivistysjohtaja naurahtaa.  

Opetustiloissa korostuvat toimivuus ja nykyaikaisuus
Tilojen toimivuus varmistettiin ottamalla suunnitteluun mukaan myös henkilökunnan jäsenet. Opettajat saivat vaikuttaa muun muassa opetusvälineiden hankintaan ja tilojen käytettävyyteen. Musiikinopettaja Emilia Manninen kiittää rehtoreita mahdollisuudesta osallistua omien tilojen suunnitteluun.

- Minulta kysyttiin oikeastaan aika paljon mielipidettä asioihin, mikä on tosi mahtava juttu. Katson, että olen etuoikeutetussa asemassa. Voi olla, että toista kertaa ei elämän aikana saa olla rakentamassa ja suunnittelemassa alusta asti uutta luokkaa.

Uudet tilat ovat lisänneet niin opiskelu- kuin työmotivaatiota. Manninen kuvailee uuden musiikkiluokan olevan myös aiempaa opetusystävällisempi. 

- Jo se tekee ison eron, että soittimet ovat seinillä ja valmiina esillä. Siitä, kun otat ja soitat.
 


Emilia Manninen odottaa innolla pääsevänsä testaamaan musiikinluokasta opinportaille avautuvaa esiintymislavaa oppilaidensa kanssa.


Kotitaloutta opettava Piia Aakko on myös mieltynyt uusiin työtiloihinsa. 

- On suorastaan luksusta olla täällä. Värimaailma ensinnäkin on sellainen, mikä miellyttää silmää ja luo rauhallisuutta. Oppilaat ovat sanoneet, että tilat näyttävät siltä, kuin menisi Master Chefiin. Se tuli tosi monen suusta, että on ihan niin kuin jostain kokkiohjelmasta.

Aakko nostaa esiin omien myös opetustilojensa nykyaikaisuuden.

- Meiltä löytyy jokaisesta keittiössä astianpesukoneet, kahdet hellat ja pientyövälineitä, kuten sauvasekoittimet ja sähkövatkaimet. Tiskikone on varmasti ollut yksi parhaista jutuista. Kun tiskaamiseen ei enää kulu niin paljon aikaa, ehditään tehdä tunneilla enemmän.

Luokan ilmeeseen on luotu kotoisuutta sisustuksella, omilla ruokailuvälineillä ja astioilla. Tarvikkeita ei tarvitse enää metsästää erillisistä kaapeista toiselta puolelta luokkaa. Aakko toteaa, että paras tapa saada oppilaat innostumaan keittiötyöskentelystä on osoittaa, miten helppoa ja vaivatonta se voi olla.
 


Piia Aakko kuvailee kotitalouden opetustilojen olevan selvästi aiempaa kookkaampia. ”Ennen pienessä välikössä saattoi olla kahdeksan oppilasta ja nyt on maksimissaan neljä. Väljemmät tilat ovat tuoneet mukanaan levollisuutta.”

Matemaattisten aineiden opettaja Minna Alila toteaa, että uudet tilat mahdollistavan nykyaikaisen tieteellisen opetuksen. Hänen mukaansa luonnontieteen opetustilojen turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota ja tavaroiden sekä kemikaalien säilytys on asianmukaista. Osa tavaroista on vielä tulossa ja tavaroiden järjestelyssä menee vielä opettajilla useita iltoja. Alilan mukaan se on kuitenkin sen arvoista, että koululle saadaan siistit ja toimivat tilat.

- Itseäkin hymyilyttää, kun päästään tekemään entistä enemmän kokeellisia töitä oppilaiden kanssa. Töiden tekeminen on ollut aina oppilaiden mielestä tunnin paras anti, mutta nyt uusilla ja toimivilla välineillä tekemisen ilon näkee entistä selvemmin.

Terveet tilat tuleviksi vuosikymmeniksi

Sivistysjohtaja Seitajärven mukaan vanha koulurakennus oli monella tapaa elinkaarensa päässä. Nykyisen opetussuunnitelman – varsinkin yhteisopettamisen – toteuttaminen 1960-luvulla rakennetussa koulussa oli monella tapaa haastavaa. Suurin syy uuden koulun rakentamiseen oli kuitenkin vanhaa koulua vaivanneet sisäilmaongelmat.

- Viiden viimeisen vuoden aikana oireilevia alkoi ilmaantua entistä enemmän. Osa oppilaista ja opettajista eivät voineet olla ollenkaan joissakin tiloissa tai koko koululla. Muutamia tapauksia oli, joissa opettajat ja oppilaat joutuivat siirtymään kokonaan toiselle paikkakunnalle.

Viimeiset pari vuotta opetusta jouduttiin järjestämään vanhojen tilojen lisäksi väliaikaisissa väistötiloissa, joten uusiin ja terveisiin tiloihin siirtyminen on ollut monelle helpotus. Opettajat korostivat samaa asiaa. Sekä Mannisen, Aakon että Alilan mielestä merkittävin ero entiseen kouluun on ollut puhdas hengitysilma. 
 


Uuden koulun koko on 6400 neliömetriä, mikä on yli 600 entistä koulua vähemmän. Tilaa on säästynyt muun muassa käytävätilaa vähentämällä sekä luokkakokoja pienentämällä.

Uuden koulun suunnittelussa on otettu huomioon tulevat vuosikymmenet. Tilojen muunneltavuus auttaa mukautumaan muuttuviin tarpeisiin. Uusi koulu on myös entistä ekologisempi. Katolle on sijoitettu aurinkopaneeleja, valaistus hoituu LED-valoilla ja lämmityskulut ovat merkittävästi aiempaa pienemmät. Seitajärven mukaan energiaa säästyy edelliseen kouluun verrattuna reippaasti.

- En osaa vielä tässä vaiheessa sanoa tarkalleen kuinka paljon, mutta puhutaan kymmenistä prosenteista.

Kaikki valmiina uutta kouluvuotta varten

Uuden koulun suunnittelu aloitettiin vuonna 2018 työpajoilla ja pedagogisten suunnitelmien laatimisella. Työpajojen pohjalta laadittiin koulun rakentamista ohjaavat suunnitelmat, jotka esiteltiin rakennuttajille. Kaikkien kilpailussa mukana olleiden toimijoiden kesken käytiin kaikkiaan kolme suunnittelukierrosta, joiden voittajaksi selvisi arkkitehtitoimisto Perkon suunnittelema rakennus. Rakennuttajaksi valittiin Skanska.

Varsinaiset rakennustyöt päästiin aloittamaan elokuussa 2020. Seitajärvi kertoo, että aikataulussa on pysytty hyvin, vaikka lopussa meinasi iskeä kiire. Vaikka muutolle jäi suunniteltua vähemmän aikaa, saatiin kevätlukukausi aloitettua suunnitelmien mukaisesti uusissa tiloissa.

Maailmanlaajuisen komponenttipulan vuoksi osa laitteista, kuten opinportaiden ylle tuleva videotykki, esiintymislavan äänentoistolaitteet sekä osa teknisen työn koneista, puuttuvat edelleen. Teknisen työn opetus järjestetään tästä syystä vielä toistaiseksi väistötiloissa vanhalla pesulalla. Koneita on kuitenkin jo asennettu jonkin verran ja opetus pystytään todennäköisesti aloittamaan uusissa tiloissa viimeistään huhtikuussa. Viimeisimmän tiedon mukaan sisätilojen suhteen kaiken pitäisi olla valmista toukokuussa.

Pihan rakentaminen voidaan aloittaa huhtikuussa, kunhan entisen koulun purkutyöt on saatu loppuun. Koulun ulkopuolelle ilmestyy kesän aikana ainakin pienikokoinen koripallokenttä, parkour-rata sekä voimistelutelineitä. Kaupunki on anonut liikuntapihalle myös avustusta aluehallintovirastolta. Suunnitelmiin sisältyy tekonurmikenttä ja kymmenkunta ulkokuntoilulaitetta, jotka olisivat kaikkien kuntalaisten käytettävissä. Hakemuksesta tehdään päätös kevään aikana.

Osa uusista tiloista on jo monipuolisessa käytössä. Esimerkiksi liikuntasalia käyttävät harrasteryhmät, musiikinluokassa harjoittelee Jokihelmen opiston kuoro ja kotitalousluokassa kokoontuu yläkoululaisten kokkikerho. 

Haapavetiset eivät ole valitettavasti vielä päässeet vapaasti tutustumaan tiloihin. Seitajärven mukaan avoimien ovien päivä oli alun perin tarkoitus järjestää helmikuussa, mutta sitä jouduttiin siirtämään myöhemmäksi koronatilanteen takia.

- Toivon mukaan avoimien ovien päivä voidaan pitää kevään aikana. Viralliset avajaiset on tarkoitus järjestää pihan valmistuttua elokuun lopussa tai syyskuun alussa.

 

toim. Markus Rojola

 

Esittelyvideot